Janne Tienpää

51-vuotias syntyperäinen turkulainen; perheenisä, FM, matkailualan ammattilainen, kotikokkaaja ja urheilumies.

Uutiset

27.8.2015Sisäministeri Orpo saa tukea TurussaLue lisää »1.8.2014Kanerva ja Tienpää: maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistumisella laajakantoisia seurauksiaLue lisää »

Sosiaalinen media

        



Pascal Mercier - Yöjuna Lissaboniin

Pascal Mercier - Yöjuna Lissaboniin, Tammi 2010 (Nachzug nach Lissabon, 2004)

Herätettyjen mielen voimien esiinmarssi. Keski-ikäisen myötävirtaan kulkevan latinanopettajan tilitys, jossa rajanveto pakkomielteen ja kiihkeän tiedonjanon välillä hämärtyy näkymättömiin. Haikaileva, herkänrosoinen, omintakeisella tavallaan humoristinenkin.

Tätä kaikkea on sveitsiläissyntyisen Peter Bierin alias (kirjailijanimeltään) Pascal Mercierin Yöjuna Lissaboniin; paljaskielinen pakomatka toistuvan tavanomaisuuden korttelinkierrännästä. Bernin rautatieasemalta alkava matka on arastelevan arkikulkijan ja hiljaisen kapinoitsijan sisäinen kaksinkamppailu.

Sattumukset sysäävät kirjan päähenkilön Raimund Gregoriuksen liikkeelle. Kohtaaminen tuntemattoman portugalia puhuvan naisen kanssa muuttaa miehen - kun hän samalla löytää jo edesmenneen Amadeu de Pradon kirjan. Gregoriuksen on saatava tietää lisää ja oppia tuntemaan tämä paremmin. Hän jättää kaiken nykyisen ja matkaa Lissaboniin. Vaisto vie Gregoriusta ympäri kaupunkia. Hän kuuntelee ja oppii de Pradon aikalaisilta tästä jo miltei unohdetusta kirjailijasta.

Yöjuna Lissaboniin on rutiineistaan irti tempoilevan yksinäisen miehen henkinen ylösnousemustarina. Kirja kuvaa kaksijakoisten tunteiden kamppailua: epäröintiä ja päättäväisyyttä, sulkeutuneisuutta ja spontaania toimintaa, unelmien etsintää ja totuuden tiedostamista.
Henkisen muuttumisen vertauskuvana Mercier käyttää päähenkilön uusia silmälaseja, joiden kautta nykyisyys näkyy liiankin selväpiirteisenä. Ihmisen muutos ei jää vain sisäiseksi, se hiipii tarpeeseen muuttua ulkoisestikin.

Syväluotaavan puhdistava tilitys, mutta kuitenkin vain lumeenomaisesti filosofinen. Kirja lennättää lukijan eteen virtanaan aloituksia. Aloituksia, joiden jatko katkeaa tekstitulvan vain hetken kestäviin pyörteisiin. Kerrontaa tiivistämällä Gregoriuksen tarinalle olisi saanut viriilimmän vaihteen; nyt sen teemat turtuvat turhan tarkkoihin tunnelmakuviin. Omiin ennakko-odotuksiini peilaten Yöjuna Lissaboniin oli pieni pettymys, vaikkakin kelpo lukuelämys.