Janne Tienpää

52-vuotias syntyperäinen turkulainen; perheenisä, FM, matkailualan ammattilainen, kotikokkaaja ja urheilumies.

Sosiaalinen media

        



Brysselin koneen takapenkiltä

Keskiviikko 11.12.2013 - Janne Tienpää


Itsenäisyyspäivämme alla vietin pari päivää Brysselissä työasioissa. Finnairin täyteenvaratulla menolennolla törmäsin business-luokassa Lauri Ihalaiseen. Työministerimmekin oli postinsa mukaisella matkalla. Muun aamukoneen täytti sekalainen joukko 'kotiinpalaavia' EU-työläisiä, kaupunkilomalle piipahtaneita pariskuntia, virallisten valtuuskuntien edustajia ja suomalaisia juniorijalkapalloilijoita.

Euroopan Unionista puhutaan paljon - väliin kärkkäästi kehuen, väliin kitkerästi kritisoiden. Olitpa puolesta tai vastaan, niin sen vaikuttavuudesta ollaan yhtä mieltä. Brysselissä, ja osin Ranskan Strasbourgissa, tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan yli 500 miljoonan eurooppalaisen elämään. Siksi tulevat EU-vaalit 25.5.2014 ovat tärkeät Suomessakin.

Eurovaalit mittaavat suomalaisten sydänpulssia ja viitoittavat askelmerkit eduskuntavaaleihimme huhtikuussa 2015. Päänsärkyä puoluetoimistoissa aiheuttaa ehdokasasettelu - ennen kaikkea 'isojen' nimien suunnitelmat. Yksi hamuaa urallaan uusia haasteita, toinen maksimoi puolueensa kannatuksen ja kolmannelle se tarjoaa kunniallisen perääntymisen kotimaan parrasvaloista (näinhän kävi Anneli Jäätteenmäelle).

Poiketen muista vaaleista sisältökysymykset ovat jääneet taka-alalle tai pienen 'euroinnokkaiden' piirin jutusteluksi - vai puhutaanko esim. kuntavaaleissakin vain ehdokkaista eikä ehdokkaiden ajatuksista. Eurovaaleihin nivoutuvat myös EU:n huippuvirkojen (Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja, EU:n ulkoministeri ym.) nimityskiemurat. Kaikki tuntuu olevan avoinna ja kaikkia nimitykset kiinnostavat, mutta kukaan ei julkisesti puhua pukahda vaan kietoo viestinsä oraakkelimaiseen kaapuun jota tilanteen muuttuessa tulkitaan parhaiten sopivalla tavalla.

Nyt puhutaan siis ehdokkaiden nimistä; jo valituista mutta vieläkin enemmän vielä valitsemattomista. Olli Rehn on jo mukana ja Timo Soini ei (vaan pitääkö Soinin päätös?). Mitä tekevät muut? Pekka Haavisto? Jutta Urpilainen? Päivi Räsänen? Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä Jyrki Katainen? Luultavaa on kaikkien valintojen selkiytyminen vasta maaliskuussa. Takaraja päätöksille on huhtikuun puoliväli.

Isoja pohdintoja EU:ssa vielä kuluvallakin vuosikymmenellä ovat - aina ajankohtaisten talousasioiden lisäksi - mm. Turkin ja Ukrainan EU-yhteistyö, Balkanin alueen 'eurooppalaistaminen' ja laiton siirtolaisuus Välimeren alueella. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut ovat prioriteettilistalla korkealla.
Lisäksi Iso-Britannian 2015 Skotlannin itsenäisyydestä äänestäminen ja 2017 mahdollinen brittien kansanäänestys EU-jäsenyydestä ovat tärkeitä koko euroklaanille.

Turvallisuuspolitiikassa useat EU-maat tukeutuvat lähitulevaisuudessa edelleen, joko suoraan jäsenvaltioina tai välillisesti erilaisten yhteistyöjärjestelyjen kautta, vahvasti NATOon ja muu eurooppalainen puolustusyhteistyö on enemmän yleisiä julkilausumia kuin konkreettisten turvallisuusrakenteiden luomista. Tämä malli kertoo eurooppalaisten omien turvatakuiden uskottavuusvajeesta.
Suomelle EU-jäsenyys on tuonut erityisesti vakautta rahamarkkinoille ja mahdollisuuden vaikuttaa maanosamme suuriin linjauksiin. Meille merkityksellisiä ovat EU-Venäjä suhteet poliittisella tasolla ja mm. matkustusmääräykset: onko viisumivapaa matkustaminen mahdollista?

Suomen paikka on Euroopassa ja EU:ssa. Siitä on etua pienelle maalle, jota mekin olemme. Euroehdokkailtamme odotan selkeitä linjauksia mitä & miten asioitamme edistetään jatkossa. Kansakuntamme edustajien suunnitelmat on oltava matkasalkussa ennen kuin seuraava Brysselin kone europarlamenttivaalien jälkeen saa laskeutumisluvan.

Avainsanat: Bryssel, EU, eurovaalit


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini